Rousseau syntyi Genevessä, joka ei tosin tuolloin kuulunut Sveitsiin. 1900-luvulla kirjoittivat Charles-Ferdinand Ramuz (1878–1947), jonka romaanit kuvaavat ankarissa mutta kauniissa olosuhteissa asuvien talonpoikien ja vuoristolaisten elämää, ja Blaise Cendrars (s. Frédéric Sauser, 1887–1961). [122] Kuuluisin sveitsiläinen kirjallinen luomus lienee kuitenkin Heidi, tarina isoisänsä kanssa Alpeilla elävästä orpotytöstä. Se oli yksi kaikkien aikojen suosituimmista lastenkirjoista ja sen kirjoittaja Johanna Spyri (1827–1901) laati myös muita samanaiheisia teoksia.
[121] Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Sveitsillä ei ole suurta synnynnäistä ruokaperinnettä. Sen sijaan sveitsiläiset ateriat lainaavat parhaimmistoa ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä. Sveitsiläiset juustot, kuten appenzeller, emmental, gruyère ja sbrinzjuusto ovat tunnettuja maailmalla. Eri juustoista valmistetaan yhdessä valkoviinin kanssa fondueta, joka tarjoillaan kulhossa ja syödään leipäkuutioiden kera. Tyypillinen sveitsiläinen juustoruoka on myös raclette, joka sulatetaan sille omistetussa pannussa ja syödään muun muassa keitetyn perunan kera. Röstit – rapeat, rasvassa paistetut, paloitellut perunat – kuuluvat sveitsinsaksalaisten kansallisruokiin.
[78] Moottoriteiden käytöstä veloitetaan maksu: auton tuulilasiin kiinnitetään tarra (vignette), joka on voimassa kalenterivuosittain (14 kuukautta joulukuun alusta tammikuun loppuun). [79] Sveitsin merkittävin lentoliikenteen solmukohta on Zürichin lentoasema. Vuonna 2016 lentoasemaa käytti lähes 28 miljoonaa matkustajaa. Kansainvälisiä lentokenttiä on Zürichin lisäksi Genevessä ja Baselissa. [80] Merkittävin Sveitsissä toimiva lentoyhtiö on saksalaisen Lufthansan omistama Swiss, joka seurasi konkurssiin mennyttä kansallista Swissairia.
Kouluvuoden ja koulu-uran pituus on kuitenkin päätetty liittovaltion tasolla. [105] Koulutus muodostuu neljästä asteesta: esikoulu, alakoulu, kaksivaiheinen yläkoulu, korkea-aste ja aikuisopiskelu. Ala- ja yläkoulu ovat pakollisia, ja esikoulu on useissa kantoneissa pakollinen. Yksityiskouluja on, mutta suurin osa lapsista käy julkista koulua. [106] Noin 16-vuotiaana oppivelvollisuus päättyy, ja nuoret voivat valita ammatillisen tai korkeakouluun tähtäävän opetuksen väliltä. Tämä vaihe kestää 3–4 vuotta, ja suurin osa nuorista (vuonna 2001–2002 90% ikäluokasta) hankkii toisen asteen koulutuksen.
Kantonien asema on määritelty Sveitsin perustuslaissa, ja ne ovat muiden valtioiden osiin verrattuna hyvin itsenäisiä. Kaikki kantonit ovat valaliiton perustuslain mukaan tasaveroisia. Jokaisella kantonilla on oma perustuslakinsa, oma parlamenttinsa, hallintonsa ja oikeusistuimensa. Yksittäiset kantonit eroavat toisistaan kuitenkin paljon esimerkiksi pinta-alan ja asukasluvun suhteen. [36] Pienimmässä kantonissa (Appenzell Innerrhoden) on vain noin 16 000 asukasta, suurimmassa (Zürich) noin 1, 5 miljoonaa.
Monilla alueilla on säilynyt perinteinen maanviljelys- ja paimenkulttuuri, ja kaupunkien ulkopuolella on lukemattomia pientiloja. Sveitsiläistä kansantaidetta pidetään yllä erilaisissa järjestöissä ympäri maata. Sen tärkeimpiä muotoja ovat musiikki, tanssi, runous, puukaiverrukset ja kirjonta. Perinteisen sveitsiläisen musiikin symboleiksi ovat nousseet alppitorvi ja jodlaus, yhdessä haitarin kanssa.
[75] Esimerkiksi Graubündenin kantonissa toimii Rhätische Bahn -rautatieyhtiö, jonka verkostoon kuuluu myös kaksi Unescon maailmanperintöluetteloon otettua rautatielinjaa. [76] AlpTransit-hankkeeseen liittyy useiden pitkien tunnelien rakentaminen Alppien läpi rautatieyhteyksien nopeuttamiseksi. Näistä pisin on Gotthardin pohjatunneli. [77] Sveitsin maantieverkon pituus vuonna 2013 on yhteensä 71 528 kilometriä. Teistä 1 812 kilometriä on valtateitä (saks. Nationalstrassen), joista 1 419 kilometriä oli moottoritietä (saks. Autobahn).
Tilastollisesti määritellyissä kaupungeissa, vähintään 10 000 asukkaan kunnissa, asui 49 prosenttia asukkaista vuonna 2012. [95] Väestönkasvu on kaupungeissa pienempiä kuntia suurempaa: vuosina 2005–2015 vähintään 10 000 asukkaan kaupunkien väestö kasvoi vuosittain keskimäärin 1, 1%, alle 10 000 asukkaan kuntien vastaavasti 0, 6%. [96] Sveitsi on muuttunut maatalousvaltaisesta maasta kaupungistuneeksi maaksi 70 vuodessa.
Kuvataiteilijoista kuuluisimpia ovat Klee ja Alberto Giacometti. [112] Tunnetuimpiin sveitsiläissyntyisiin arkkitehteihin lukeutuvat vuorostaan Le Corbusierin lisäksi Mario Botta ja Herzog & de Meuron. [113] Vuorilla on pitkään ollut merkittävä vaikutus sveitsiläiseen kulttuuriin. Jo keskiajalla ne toimivat esteinä, jotka sallivat pienten yhteisöjen vastustaa ulkopuolisia valloitusyrityksiä, mutta toisaalta ulkoisten uhkien ympäröimien yhteisöjen piti liittoutua toistensa kanssa suojellakseen itseään.
[109] Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Erityispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Sveitsin alueellinen kielellinen jakautuminen tekee vaikeaksi puhua yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista. Sveitsin kulttuurista traditiota leimaavat yhteydet italian-, ranskan- ja saksankielisiin naapurimaihin. [110] Myös monet ulkomaalaiset kirjailijat ja taiteilijat – kuten Voltaire, James Joyce ja Charles Chaplin – ovat asuneet tai asettuneet maahan. Muuttoliike voimistui erityisesti kansallissosialismin ja fasismin aikakaudella pakolaiskirjailijoiden muuttaessa Sveitsiin; heistä kuuluisin Saksasta tullut on epäilemättä Thomas Mann. [111] Vastapainoksi moni sveitsiläinen taiteilija – kuten Le Corbusier, Paul Klee ja Jean-Luc Godard – on jättänyt maansa viedäkseen nimensä ulkomaille.
Sveitsiläisiä onkin välillä syytetty ”käpertymisestä kerälle”; esimerkiksi sveitsiläinen kirjailija Charles-Ferdinand Ramuz (1878–1947) piti maansa asukkaita toisaalta ”hyväkäytöksisinä, varovaisina ja tunnollisina” mutta toisaalta ”pikkumaisina”. [114] Sveitsillä ja sveitsiläisillä on kuitenkin ollut merkittävä vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin, ja Euroopalle yhteiset kulttuuriaallot aina karolingisesta renessanssista ja romaanisesta arkkitehtuurista humanismiin ja reformaatioon ovat kukoistaneet maassa. [111] Laajaa kulttuurista merkitystä on ollut muun muassa Zürichissä vuonna 1916 syntyneellä dadaismilla. [115] Alpeilla ja niihin liittyvällä symboliikalla on muutoinkin ollut suuri merkitys Sveitsin kulttuurille ja kansalliselle identiteetille;[114][116] nykyäänkin monilla vuoristoalueilla on vallalla talvisin eloisa hiihtokeskus- ja kesäisin vuorostaan patikointikulttuuri.
((KATSOA NETISSÄ)) Brasilia Serbia elää 24 marraskuuta 2022
(Live Sport<<<) Brasilia Serbia 2022 24 marraskuuta 2022
[[STRIIMAA###]>>>] Marokko Kroatia 2022 23 marraskuuta
[99] Zürich ja Geneve ovat lisäksi menestyneet erittäin hyvin elämänlaatua mittaavissa tutkimuksissa. [100] Sveitsin väekkäimmät kaupungit ovat:[101] Sijoitus Nimi Väkiluku 1) (31. 2018) 1. 422 315 2. 204 168 3. Basel-Stadt 175 423 4. 141 786 5. 134 983 6. Winterthur 112 477 7. 82 449 8. St. Gallen 76 497 9. Lugano 64 037 10. Biel/Bienne 55 491 1) vakinaiset ja tilapäiset asukkaat yhteensä Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Vakaumusrakenne Sveitsissä[102] 2000 2010 2018 Katolilaiset 42, 3% 38, 4% 35, 2% Uskontokuntiin kuulumattomat 11, 4% 20, 6% 28, 0% Reformoidut 33, 9% 27, 8% 23, 1% Muut kristityt 4, 3% 5, 6% Muslimit 3, 6% 4, 9% 5, 3% Juutalaiset 0, 2% 0, 3% Muut 0, 7% 1, 2% 1, 3% Ei vastanneet 1, 1% 1, 4% Sveitsissä ei ole virallista valtionuskontoa, ja perustuslaki takaa uskonnonvapauden.
((Suora lähetys TV##)) Meksiko Puola elää 2022
[117][118] Unescon maailmanperintöluettelossa on Sveitsistä 12 kohdetta: yhdeksän kulttuurikohdetta ja kolme luontokohdetta. [119] Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Koska Sveitsin valaliitto oli perustamisestaan vuonna 1291 aina 1700-luvun loppuun saakka lähes kokonaisuudessaan saksankielistä aluetta, varhaisin sveitsiläinen kirjallisuus oli saksankielistä. Toisaalta ranskan vaikutus kasvoi Bernissä ja muualla jo 1700-luvun aikana, kun kieltä alettiin pitää muodikkaana. Varsinaista yhtenäistä sveitsiläistä kirjallisuutta ei ole, sillä maa koostuu useista kielialueista. [120] Sveitsinsaksalaisen kirjallisuuden klassikoihin lukeutuvat Jeremias Gotthelf (1797–1854) ja Gottfried Keller (1819–1890). Myöhemmin 1900-luvulla vaikuttaneita kirjailijoita olivat Robert Walser (1878–1956), Max Frisch (1911–1991) ja Friedrich Dürrenmatt (1921–1990). [121] Merkittäviä Sveitsissä vaikuttaneita ranskankielisiä kirjailijoita olivat 1700-luvulla ja 1800-luvun vaihteessa Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) ja Germaine de Staël (1766–1817).
Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin Helvetian tasavalta vuonna 1798. Tämä Ranskan vasallivaltio lakkautettiin muodollisesti vuonna 1803. [26] Wienin kongressi (1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen Sveitsin itsenäisyyden. Tällöin Valais’n, Neuchâtelin ja Geneven kantonit liittyivät Sveitsiin ja määrittivät sille maan nykyiset rajat. Wienin kongressissa myös Euroopan suurvallat tunnustivat maan puolueettomuuden. [21] Liittovaltio tiivistyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Vuonna 1847 sisällissota puhkesi jälleen katolisten ja protestanttisten kantonien välillä (Sonderbundskrieg). Se kesti kuitenkin vain kuukauden ja kuolonuhrien määrä jäi alle sataan.
TV-ohjelmat tänään | Suomen suosituin TV-opas | Telkku
Elossaolotodistus - Suomi ulkomailla: Sveitsi